Palveluseteli toimii: säästöjä ja tyytyväisiä kansalaisia

Palveluseteleiden käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa on kunnille ja kuntalaisille erinomainen, hallinnollisesti kevyt tapa valmistautua sote-uudistukseen ja sen osana toteutettavaan asiakkaan valinnanvapauteen.

| Sosiaali- ja terveyspalvelut, sote 21.11.2017


Lainsäädäntö on mahdollistanut palveluseteleiden käyttöönoton sosiaali- ja terveyspalveluissa jo vuodesta 2009 alkaen. Palveluseteleitä on kuitenkin käytetty kunnissa ja kuntayhtymissä hämmästyttävän vähän, lähinnä paineenpurkajina ruuhkautuneissa palveluissa.

Kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

– Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kuitenkin kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

 

Palveluseteleiden käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa on kunnille ja kuntalaisille erinomainen, hallinnollisesti kevyt tapa valmistautua sote-uudistukseen ja sen osana toteutettavaan asiakkaan valinnanvapauteen.

 

Selvitys 30 suurimman kunnan palvelusetelikokemuksista kertoi paitsi selvistä kustannussäästöistä myös kuntalaisten tyytyväisyydestä. Palvelujen saatavuus oli parantunut ja hoitoon pääsy nopeutunut.

– Kuntien kannattaisi hyödyntää palvelusetelijärjestelmän antamat mahdollisuudet ja laajentaa palveluseteleiden käyttöä toimivana valinnanvapauden keinona jo nyt soteen valmistauduttaessa, toteaa toiminnanjohtaja Leila Salonen kuntoutusalan mikro- ja pk-yrityksiä edustavasta Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:stä.

Professorit: Palveluseteli on valmis ratkaisu moniin soten käytännön pulmiin

 

Talousprofessoreiden ryhmä raportoi tämän vuoden elokuussa, että palvelusetelin avulla voitaisiin ratkaista useampia sote-uudistuksen käytännön toteutukseen liittyviä pulmia.

– Myös FYSI ry:n näkemys on, että palvelusetelit ovat ainoa tapa turvata lähipalvelut koko Suomessa, ottaa pienimmätkin palveluntuottajat mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen ja synnyttää edellytykset riittävälle, asiakkaiden tarpeesta lähtevälle kilpailulle myös pienillä paikkakunnilla.

– Ketterät mikro- ja pk-yritykset tuottavat lähipalveluja kustannustehokkaasti sielläkin, missä isoilla ei ole intressiä, ja kaventavat näin osaltaan terveyseroja, Leila Salonen muistuttaa.

 

Mikro- ja pk-yritykset tuottavat lähipalveluja kustannustehokkaasti sielläkin, missä isoilla ei ole intressiä, ja kaventavat näin osaltaan terveyseroja.

 

Image
Palveluseteli mahdollistaa pienimpienkin palveluntuottajien ottamisen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Palveluseteleiden käyttöä voidaan lisätä ja kehittää jo nykyisen lainsäädännön perusteella. Tärkeää on kiinnittää huomiota setelin riittävään arvoon, jotta kansalainen saa setelillä tarvitsemansa palvelun.

Kysely: palvelusetelien käyttö vielä vähäistä, osaamattomuutta arvon määrittelyssä

FYSI ry:n jäsenyritystensä keskuudessa syyskuussa 2017 teettämä kysely kertoi palveluseteleiden käytön vähäisyydestä kunnissa. Vastanneista yrityksistä 65 % ilmoitti, ettei niiden kotikunnissa ole käytössä minkäänlaista fysioterapiaan liittyvää palveluseteliä.

Niissäkin kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, joissa fysioterapian palveluseteliä käytettiin, käytännöt olivat osin toimimattomia. Merkittäväksi epäkohdaksi yritykset kokivat palvelusetelin arvon: arvo määritettiin joissakin kunnissa ja kuntayhtymissä niin alhaiseksi, ettei kuntalainen saa sillä palvelua itselleen.

Leila Salonen painottaa, että toimivassa palvelusetelimallissa järjestäjä määrittää setelin arvoltaan realistiseksi ja asiakas maksaa mahdollisen omavastuuosuuden palvelun hinnasta, mikäli palvelusetelin arvo ei sitä kokonaan kata. Kukin palveluntuottaja määrittää palvelunsa hinnan oman erikoisosaamisensa mukaisesti.

Asiakas näkee Omakannasta pian kaikki terveystietonsa

 

  • Kuntoutusalan yritykset liittyvät parhaillaan kansalliseen Potilastiedon arkistoon, Kantaan.
  • Tämä takaa sujuvat hoitopolut ja palveluketjut, kun myös yrityksissä syntyvä terveystieto on asiakkaan luvalla kaikkien häntä hoitavien ammattilaisten käytössä.
  • Myös asiakas itse voi tarkastella omia terveystietojaan kootusti Omakanta-palvelussa.

 

Image
Image
Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on saatu erinomaisia tuloksia ohjaamalla asiakas ensin fysioterapeutille. Fysioterapeutin ohjauksen jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeutille. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Palvelusetelit istuvat hyvin kuntoutukseen

Valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on fysioterapeuttien ammattiosaamista.

– Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille.

– Fysioterapiakäynnin jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa tai lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeutille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle, Leila Salonen sanoo.

Etsi kuntoutuspalvelun tuottajaa

  Fysi 2/2017

Image
Image